Kuinka paljon tilaa seurakunta tarvitsee?

Suomen evankelis-luterilaisissa seurakunnissa käydään tällä hetkellä sama keskustelu lähes kaikkialla.

Keskustelu alkaa usein numeroista:

  • kuinka verotulot kehittyvät
  • kuinka jäsenmäärä muuttuu
  • kuinka paljon kiinteistöjen yllä- ja kunnossapito maksaa

Mutta yksi kysymys jää usein esittämättä.

Kuinka paljon tilaa seurakunta oikeasti tarvitsee?

Kun tätä kysymystä tarkastellaan rakenteiden tasolla, moni asia alkaa hahmottua uudella tavalla.


Mitä seurakuntien kiinteistörakenne kertoo

Olemme FinPromassa saaneet kunnian työskennellä vuosien aikana noin sadan suomalaisen evankelis-luterilaisen seurakunnan kanssa erilaisten talouteen, kiinteistöihin ja toimitiloihin liittyvien kysymysten parissa.

Työ on koskenut esimerkiksi:

  • kiinteistöstrategioita
  • yksittäisten kiinteistöjen tarkasteluja
  • investointien valmistelua
  • taloudellisen rakenteen ja kestävyyden mallintamista
  • kiinteistöjen ja toiminnan välisen suhteen tarkastelua

Kun näitä tilanteita tarkastelee rinnakkain eri seurakunnissa, yksi rakenteellinen mittaluokka toistuu.

Suomalaisissa seurakunnissa on keskimäärin noin ¾ neliömetriä tilaa jäsentä kohden.


Mitä tämä tarkoittaa käytännössä

Jäsenmäärä Rakennuskanta
5 000 noin 3 750 m²
10 000 noin 7 500 m²
20 000 noin 15 000 m²

Rakennuskantaan kuuluvat tyypillisesti kirkot ja kappelit, seurakuntatalot, leiri- ja kurssikeskukset, toimitilat sekä erilaiset oheisrakennukset.


Neliöt eivät seuraa jäsenmäärää

Seurakuntien välillä on suuria eroja. Tyypillisesti pienemmissä seurakunnissa neliöitä on enemmän jäsentä kohden, kun taas suuremmissa seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä tilatehokkuus on usein parempi.

Rakennuskanta ei kuitenkaan skaalaudu suoraan jäsenmäärän mukana. Siksi erityisesti pienissä seurakunnissa kiinteistörakenne voi muodostua raskaaksi suhteessa jäsenmäärään.


Kun jäsenmäärä muuttuu

Esimerkki:

Nyt

  • Jäseniä: 10 000
  • Kiinteistöt: 7 500 m²
  • m² / jäsen: 0,75

Tulevaisuudessa

  • Jäseniä: 8 000
  • Kiinteistöt: 7 500 m²
  • m² / jäsen: 0,94

Rakennuksia ei ole lisätty – mutta rakenne muuttuu raskaammaksi.


Korjausvelka syntyy neliöistä

Seurakuntien rakennuskannassa korjausvelka on tyypillisesti suuruusluokkaa 1000–1500 euroa per neliömetri (alv 0 %).

Vertailun vuoksi kunnissa vastaava taso on yleensä noin 300–600 euroa per neliömetri.

Erot selittyvät pitkälti kirkollisten rakennusten erityispiirteillä, kuten suojelluilla kirkkorakennuksilla, vaativilla rakennusmateriaaleilla ja pitkällä elinkaarella.


Mitä tämä tarkoittaa käytännössä

Rakennuskanta Korjausvelka
5 000 m² 5–7,5 M€
7 500 m² 7,5–11,25 M€
15 000 m² 15–22,5 M€

Rakennusten määrä määrittää siis myös tulevien investointien mittaluokan.


Kiinteistöt ovat talouden suurin rakenne

Seurakunnissa suurimmat kuluerät ovat yleensä henkilöstö sekä kiinteistöjen ylläpito ja kunnossapito.

Kun mukaan lasketaan poistot ja investoinnit, kiinteistöihin sitoutuu usein merkittävä osa seurakunnan taloudesta.

Seurakunnan taloudellinen liikkumavara määräytyy pitkälti kiinteistörakenteen kautta.


Kiinteistöstrategia on liikkumavaran rakentamista

Kiinteistöstrategia ei ole ennen kaikkea kiinteistöjen hallintaa. Se on taloudellisen liikkumavaran rakentamista.

Kun kiinteistörakenne on tasapainossa:

  • ylläpito pysyy hallittavana
  • investoinnit ovat ennakoitavia
  • resurssit kohdistuvat toimintaan

Silloin kiinteistöt eivät enää rajoita seurakunnan tehtävää – ne tukevat sitä.


Lopuksi

Kiinteistöihin liittyvät ratkaisut eivät ole vain teknisiä päätöksiä.

Ne määrittävät pitkälti sen, kuinka paljon liikkumavaraa seurakunnalla on tulevina vuosina.

Siksi yksi hyödyllinen kysymys jokaiselle seurakunnalle on yksinkertainen:

Millainen kiinteistörakenne parhaiten tukee seurakuntamme tehtävää tulevaisuudessa?


Haluatteko tarkastella oman seurakuntanne tilannetta?

Autamme seurakuntia tarkastelemaan kiinteistöjen, talouden ja toiminnan välistä kokonaisuutta sekä rakentamaan kiinteistöstrategioita, jotka tukevat seurakunnan tehtävää pitkälle tulevaisuuteen.

Ota yhteyttä ja keskustellaan tilanteestanne.